Tenttiarkisto

Perusopinnot

KIRP1 – Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan

(Turunen, 12.12.2017)

Vastaa kahteen (2) tehtävään.

  1. Valitse joko a tai b
  2. Miten eri tavoin voidaan määritellä käsitettä kirjallisuus?
  3. Mitkä ovat keskeiset ideat ideologiakriittisissä tutkimussuuntauksissa ja mistä niitä on kritisoitu?
  4. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet (3-5 virkettä). Osoita, mihin tutkimussuuntaan / ilmiöön / vast. käsite liittyy, ja selitä, mitä käsitteellä tarkoitetaan.
  5. kirjallisuuden kanonisoituminen
  6. (vahva) tieteellinen näyttö
  7. ylikoodaus
  8. parateksti/kynnysteksti
  9. intentioharha
  10. odotushorisontti
  11. Alla on tunnettu katkelma Shakespearen Macbeth-näytelmästä (n. 1606). Valitse kaksi erilaista kirjallisuudentutkimuksen näkökulmaa/teoriaa ja osoita, miten ne tutkisivat katkelmaa.
  • Älä siis tuota analyysia tai tulkintaa, vaan osoita tapoja tutkia/tarkastella tekstiä.
  • Kytke vastauksesi tekstin yksityiskohtiin.

Alkuperäinen teksti

Tomorrow, and tomorrow, and tomorrow,
Creeps in this pretty pace from day to day,
To the last syllable of recorded time;
And all our yesterdays have lighted fools
The way to dusty death. Out, out, brief candle!
Life’s but a walking shadow, a poor player,
That struts and frets his hour upon the stage,
And then is heard no more. It is a tale
Told by an idiot, full of sound and fury,
Signifying nothing.

Matti Rossin suomennos 2004

Tulee huominen, ja sitten toinen, tulee, menee;
ja niin seuraa päivä päivää, niiden läpi ryömii
meidän huomisemme mitätöntä tietään
ajan kirjan viime kirjaimeen, ja kaikki eilisemme
valaisevat narreille tien mullan suuhun.
Sammu, sammu, lepattava liekki!
Elämä on vaeltava varjo, kehno näyttelijä,
joka temppuilee ja rehkii näyttämöllä
hetken, eikä palaa. Se on hullun loru,
täynnä huutoa ja vimmaa, mutta mieltä vailla.

(Tammi, 21.10.2013)

  1. Selitä tiiviisti seuraavat termit:
    1. normatiivinen poetiikka
    2. tekstikritiikki
    3. tekstuuri
    4. intentioharha
    5. inversio
    6. tertium comparationis
    7. jambi
    8. vapaa epäsuora esitys
    9. alluusio
    10. heijastusteoria
  2. Seuraavat tekstit ovat runoutta, eli kaunokirjallisuutta – vai ovatko? Tarkastele kysymystä suhteessa kumpaankin tekstiin a) essentialistisen b) institutionaalisen kirjallisuuden määrittelyn kannalta. Tiiviisti! Tarkastelut on kuitenkin konkreettisesti yhdistettävä juuri näihin tekstinäytteisiin.a. Risto Rasa, Metsän seinä on vain vihreä ovib. Kemmuru Landespede lyrics
  3. Käsittele seuraavaa tekstikatkelmaa
    1. narratologian
    2. reseptioestetiikan näkökulmasta.

Toisin sanoen, selitä mihin seikkoihin tekstissä näiden suuntausten edustajat kiinnittäisivät huomionsa. Tiiviisti, mutta vastaus on kytkettävä konkreettisiin seikkoihin tekstissä. Katkelma tulee J.D.Salingerin romaanista Sieppari ruispellossa.

KIRP2 – Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta

(11.12.2017)

Vastaa kolmeen vapaavalintaiseen kysymykseen. Jokainen vastaus muodostaa kolmasosan kokonaisarvostelusta.

Luentoja koskevat kysymykset:

  1. Määrittele uushistorismin eetos sekä suuntauksen historia- ja kielikäsitys. Eetos tarkoittaa jollekin taholle tyypillistä, vakiintunutta (moraalista) luonnetta ja (maailman)katsomustapaa.
  2. Rajojen ja raja-aitojen liudentuminen. Miten monikulttuurisuus ja postkolonialismi ilmenevät uudemmassa kirjallisuudentutkimuksessa? Entä kirjallisuudessa?

Oheiskirjallisuutta koskevat kysymykset:

  1. Eagleton. (Kirjallisuusteoria, 2. uudistettu painos 1997). Miten kirjallisuutta tutkitaan jälkistrukturalistisesti? Voit konkretisoida vastausta Eagletonin Barthes-esimerkin tai jonkin muun itse valitsemasi esimerkin kautta.
  2. Ruohonen, Sevänen & Turunen (toim.). (Paluu maailmaan. Kirjallisten tekstien sosiologiaa, 2011, sivut 1-362.) Millainen on ns. moderni subjekti? Kerro myös, miten se on ilmennyt kaunokirjallisuudessa (vastauksen pohjana Liisa Steinbyn artikkeli ”Subjektin ja sitä koskevien käsitysten historiaa”).
  3. Lehtonen. (Merkitysten maailma 1996.) Selitä diskurssin käsite.
  4. Niemi. (Kirjallisuus instituutiona 1991.) Miten kirjailijat ovat eri aikoina saaneet toimeentulonsa?

(Hypén, 10.4.2014)

  1. Mistä Terry Eagleton kritisoi strukturalismia?
  2. Feministisen kirjallisuudentutkimuksen yhteiskunnalliset ulottuvuudet
  3. Kirjallisuuslehtien tarkoitus

KIRP3 – Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan

(Hypén, 17.8.2017)

Vastaa molempiin kohtiin.

  1. Kalevalan naiset
  2. Valta Marja-Liisa Vartion teoksessa Hänen olivat linnut

(Lahtinen, 28.10.2015 – avoin yliopisto)

Vastaa kahteen kysymykseen esseen muodossa.

  1. Suomalaisen kirjallisuuden suuri traditio
  2. 1800-luvun lopun realismi ja naturalismi
  3. Modernismi

(Hypén, 26.2.2015)

  1. Barokin runous
  2. Kriittinen realismi (määrittely & 1 edustaja)
  3. 1950-luvun modernismi

(Hypén, 5.3.2013)

  1. Ensimmäiset suomalaiset romaanit (ennen Seitsemää veljestä)
  2. Miten Pentti Haanpää ja hänen tuotantonsa otettiin vastaan hänen omana aikanaan?
  3. 1960-luvun kirjasodat

(Hypén, 16.4.2015 – Kirjatentti)

Vastaa jompaankumpaan:

  1.  Aleksis Kivi näytelmäkirjailijana
  2.  Esittele yksi Suomen kirjallisuusryhmittymä ja siihen kuuluva kirjailija.

Vastaa molempiin:

  1.  Minna Canthin Työmiehen vaimo edustaa kriittistä realismia. Mitä se kritisoi?
  2.  Tulkitse alla olevaa runoa runokokoelman kokonaisuudessa.

Nous taloni yhdessä yössä –
kenen toimesta, Herra ties.
– Se auttoiko salvutyössä,
se Musta Kirvesmies? –

On taloni kylmä talo,
sen ikkunat yöhön päin.
Epätoivon jäinen palo
on tulena liedelläin.

Ei ystävän, vieraan tulla
ole ovea laisinkaan.
Vain kaks on ovea mulla,
kaks: uneen ja kuolemaan.

KIRP4 – Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan

(kevät 2018, luento-osuus 3op)

Vastaa kolmeen kysymykseen luennoilla esitetyn perusteella. Koevastaus on hyväksytty, kun kukin vastaus on hyväksyttävä (1/5 maksimipistemäärästä). Kunkin kysymyksen maksimipistemäärä on 5.

Vastauksilla ei ole ihannepituutta. Hyvä vastaus on monipuolinen ja pysyy aiheessa tiiviisti.

  1. Missä yhteyksissä luennoilla käsiteltiin kirjailijan tai hänen alter egonsa poikkeuksellisuutta? Mihin tämä poikkeuksellisuus on perustunut eri aikoina? Mitkä tekijät ovat vastustaneet ajatusta kirjailijan poikkeuksellisuudesta?
  2. Millä tavoin keskiajan poetriat jatkoivat antiikin kirjallisuuskäsityksen ihanteita?
  3. Erittele, miten realistisen ja modernistisen kirjailijan käsitykset kirjailijan ja kirjallisuuden tehtävästä eroavat toisistaan. Ota pohdintoihisi mukaan konkreettisia esimerkkejä.
  4. Kun teoksen sanotaan jatkavan romantiikan traditiota, mitä voit odottaa siltä? Anna esimerkkejä kirjallisuuden ilmiöistä, jotka voidaan lukea romantiikan tradition jatkajiin luennoilla käsitellyn perusteella. Esimerkit voivat perustua omaan lukeneisuuteesi. Erittele kuitenkin, missä mielessä kyseisten ilmiöiden voi ajatella jatkavan romantiikan traditiota.
  5. Pohdi luennoilla esitetyn perusteella, millaista käsitystä kirjallisuudesta oheinen runo ilmentää.

Närhi riikinkukon höyhenissä

Pois sulkaverhonsa kun riikinkukko loi,
vei närhi höyhenet ja verhokseen ne puki,
ne tarkoin järjesti ja suki.
Luo riikinkukkojen se astuu, keikaroi
ja luulee hieno olevansa.

Mut petos paljastuu, ja närkästynyt kansa
sit’ilkkuu, herjaa, häpäisee.
Sen yltä riistetään pois riikikukon puku.
Kun omiensa luo se turvaan pakenee,
ei sitä vastaan huoli suku.

Nuo närhit tunnetaan, myös kaksijalkaiset,
joit’ usein koristaa vain lainahöyhenet.
On kirjoittaissain tapa moiten
varastaa sanat, mietteen toisten.
Nuo plagiaattorit – he nimen saivat sen –
voin rauhaan jättää taas, ja niinpä vaikenen.

(Rantonen, 25.2.2014)

  1. VAIHTOEHTOISESTI  a) Mikä kirjallisuudensuuntausta edustaa Fjodor Dostojevski? Luonnehdi häntä kirjailijana. TAI b) Mitä kirjallisuudensuuntausta edustaa Émile Zola? Luonnehdi häntä kirjailijana.
  2. VAIHTOEHTOISESTI a) Barokkikirjallisuuden keskeiset piirteet TAI b) Miten Cervantesin Don Quijote edustaa ritariromaania?
  3. VAIHTOEHTOISESTI  a) Ranskalainen François Rabelais renesanssin edustajana TAI b) Daniel Defoen Robinson Crusoe englantilaisen romaanin edustajana 1700-luvulla
  4. Nimeä lyhyesti (sanalla) kirjailijan kansallisuus (esim. kreikkalainen), ranskalainen tms.) ja mitä vuosisataa ja kirjallisuudensuuntausta edustaa (esim. antiikki, keskiaika, romantiikka, etc.). Mainitse kirjailijoilta yksi teos. (vastausesimerkki: Tolstoi: venäläinen,realisti, 1800-luku, Sota ja rauha)

a) Goethe

b) Vergilius

c) Voltaire

d) Virginia Woolf

5. Luennehdi lyhyesti, mitä on dadaismi.

KIRP5 – Tekstianalyysi

(Jolma, 16.10.2017)

Valitse seuraavista kolmesta kysymyksestä kaksi (0,5 sivua/vastaus):

  1. Miten ajatus hermeneuttisesta kehästä parhaimmillaan toteutuu tekstianalyysissä?
  2. Mitkä erilaiset tekijät tuottavat runon rytmiä?
  3. Mitä kertomuksen tutkimuksessa tarkoitetaan tarinalla ja juonella? Käytä vastauksessasi esimerkkinä Faulknerin “Ruusu Emilylle” -novellia (1930).

Vastaa seuraamaan kysymykseen kirjoittamalla 1-3 sivun mittainen tekstianalyysi.

4. Analysoi ja tulkitse oheisen romaanikatkelman kerronnan rakennetta: Millainen katkelman kertoja on? Miten kerronta hyödyntää vapaata epäsuoraa esitystä?

“Davi katsoo oven alla näkyvää valonjuovaa.

Se näyttää ansalangalta, sen takaa kuuluu ääniä. Isä sanoo: Ei meillä ole varaa enää Sannaan, nyt kun sinä olet työtön. Äiti sanoo: Voin yrittää saada työtä muualta. Sitten on hiljaista. Davi kuulee heidän äänensä, mutta he puhuvat hiljaa, ettei hän kuulisi.

Tänään on lauantai, tänään Sanna ei tule. Lattia tuntuu kylmältä jalkapohjia vasten. Koko jalka lepää lattialla. Keltainen laskoksille taitettu paperiverho ei ulotu aivan ikkunalautaan asti. Ulkoa näkyy palanen varastorakennuksen kivijalkaa. On pilvinen päivä, ja makuuhuoneen nurkkiin kerääntyy pimeää. Leikkausarpea särkee, keittiöstä kantautuu kahvin tuoksu. Kun Davi katselee ympärilleen, kaikki on niin kuin ennen, sänky, yöpöytä, äidin sänky, kirjahylly, ovessa vaatekoukku, jossa äidin aamutakki yleensä roikkuu.” (Carpelan, Bo 2008: Lapsuus, s. 7)

(Lahtinen, 20.10.2016)

1. Kirjoita ohjeet runon analysointiin otsikolla “Näin analysoit runoa”. Ohjeet voidaan kirjoittaa esimerkiksi juuri kirjallisuusopinnot aloittaneelle.

2. Kirjoita essee, jossa analysoit ja tulkitset Pentti Saarikosken runoa “Hullun miehen hevonen”.

(Laakso, 12.10.2015)

  1. Selitä tulkinta käsitteenä ja ilmiönä
  2. Analysoi ja tulkitse Veijo Meren novellia Näytelmän valinta

Aineopinnot

KIRA 3A – Antiikin ja keskiajan kirjallisuus

(Makaaberin traditiot, 21.10.2013)

  1. Yleiskysymys (kaikille pakollinen) Lue paperin kääntöpuolelle painetun kappaleen “All this time” sanat ja vastaa (esimerkiksi) seuraaviin kysymyksiin: Mistä kappale kertoo? Millaiseksi sen minäkertoja hahmottuu? Minkälaisen kuvan kappale antaa ihmisen kuolevaisuudesta? Mitä tehtävää kappaleen sanoituksissa palvelevat joki ja meri? Millainen kuva kappaleessa annetaan uskonnosta? Entä ihmiskunnan historiasta (ja mahdollisesta tulevaisuudesta)? Ja mikä tärkeintä: onko kappale mielestäsi teemoiltaan makaaberi, ja jos on, niin mistä syistä? Miten se suhteutuu kurssilla käsiteltyyn makaaberin käsitteeseen? Missä suhteissa makaaberin käsite ei mahdollisesti sovellu kappaleeseen ja miksi? Onko kappaleessa groteskeja tai karnevalistisia elementtejä?
  2. Valitsemaasi kirjallisuusmoduulia koskeva kysymys

Ilias: Referoi eepoksen juoni, avainhenkilöt, teema ja mahdollinen opetus. Tarkastele etenkin Akhilleuksen ja Hektorin suhdetta kuolemaan. Miten Akhilleus ja Hektor kehittyvät tapahtumien edetessä (jos mitenkään)? Mikä on kunnian rooli kuoleman yhteydessä? Mitä eepos kertoo ylipäätään ihmisen kuolevaisuudesta? Voidaanko eepoksen tulkintaan soveltaa makaaberin tai groteskin käsitteitä

Gilgamesh: Referoi eepoksen juoni, avainhenkilöt, teema ja mahdollinen opetus. Tarkastele etenkin Gilgamesh-päähenkilön ja Enkidun välistä suhdetta. Miten Gilgamesh muutuu tapahtumien edetessä? Mitä eepos kertoo ihmisen kuolevaisuudesta? Millaisia historiallisia (ja mahdollisesti eri uskontoihin liittyviä) kerroksia erotat eepoksessa teoksen esipuheen ja sen lopussa olevien selitysten pohjalta? Voidaanko eepoksen tulkintaan soveltaa makaaberin tai groteskin käsitteitä?

Everyman: Referoi moraliteetin juoni, avainhenkilöt, teema ja opetus. Miten moraliteetin allegorinen esitystapa tukee sen didaktisuutta? Analysoi etenkin kuoleman personifikaatiota ja sen roolia näytelmässä. Kehittyykö Everyman tai Kuolema tapahtumien edetessä? Perustele, missä suhteissa valittu moraliteetti on makaaberi ja missä suhteissa se (jos mahdollista) ei ole. Onko moraliteetissa karnevalistisia tai groteskeja elementtejä ja miksi?

(Makaaberin traditiot, 2.12.2013)

    1. (kakkostentin yleiskysymys) Analysoi kurssin jälkipuoliskolla käsiteltyä romantiikan ja valistuksen kirjallisuudessa ja kuvataiteissa esiintyvää ns. “antimakaaberia” kuolemaa. Perustele esimerkkien kautta, jos mahdollista.

    1. (kakkostentin moduulikysymys)

      1. Antiikin herooinen kuolema ja antiikin kirjallisuuden kehitysvaiheet Mikä on myyttien rooli antiikin kirjallisuudessa ja kulttuurisessa itseymmärryksessä?
      2. Ikuisen elämän etsiminen ja kirjallisuuden synty Millaisia vastauksia Gilgamesh-eepos antaa Jaan Kaplinskin luennassa ihmisen kuolevaisuuden ongelmaan (“conditio humana”)?
      3. Makaaberin dynamiikka -moduuli

  1. (lokakuun rästitentin yleiskysymys)Määrittele makaaberin käsite ja makaaberin traditio/traditiot. Mitä sisäsyntyisiä ongelmia ko. käsitteessä on ja mitä ongelmia kohdataan määritellessä makaaberin traditiota/traditioita? Perustele esimerkkien kautta, jos mahdollista.Minkä yhteyden Paul Binski näkee makaaberin taiteeen ja keskiajan pyhäinjäännöskultin välillä? (Teos Medieval Death: Ritual and Representation
  2. (lokakuun rästitentin moduulikysymys)
      1. Mikä on väkivallan rooli Ilias-eepoksessa ja mikä on sen merkitys teoksen henkilöille?

      1. Mikä merkitys Enkidulla on Gilgamesh-eepoksessa?

    1. Mitä tehtäviä kuoleman personifikaatiolla on Everyman-moraliteetissa.

KIRA3C2 – Yleisen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta:  Nuortenkirjallisuus lajina ja tutkimuskohteena

(Laakso, 15.6.2017)

Teoksessa Aspects and Issues in the history of Children´s Literature yksi kautta teoksen kulkeva aihe on länsimaisen lastenkirjallisuuden kirjallisuushistorialliset kehityslinjat. Kirjoita laaja ja huolellisesti laadittu essee, jossa pohdit länsimaisen lastenkirjallisuuden kehittymistä. Käsittele ainakin seuraavia aspekteja:

  • lastenkirjallisuuden eriytyminen aikuistenkirjallisuudesta
  • lastenkirjallisuuden kehittyminen suhteessa muuhun kirjallisuuden historiaan (lajit, periodit, tyylit)
  • lastenkirjallisuuden kehittyminen eri maissa ja eri kielialueilla

Poimi esimerkkejä argumentaatiosi tuesi lukemastasi kaunokirjallisuudesta.

KIRA3C2 – Lasten- ja nuortenkirjallisuus

(Isomaa 15.4.2020, etätentti)

  1. Millainen on Maria Nikolajevan artikkelissaan “Children’s Literature as a Cultural Code: A Semiotic Approach to History” esittelemä semioottinen malli? Miten sitä voi soveltaa lastenkirjallisuuden historiallisen kehittymisen tutkimiseen?
  2. Peter Hunt pohtii lasten ja aikuisten kirjallisuuden eroa ja tuo esiin piirteitä, jotka erottavat lapsille ja aikuisille suunnattua kirjallisuutta toisistaan. Esittele Huntin ajatuksia ja tarkastele kolmea lukemaasi teosta Huntin ajatusten pohjalta.
  3. Valitse kolme lukemaasi teosta ja pohdi niitä realististen ja fantastisten piirteiden näkökulmasta. Onko teos läpeensä realistinen, vai onko siinä fantastisia elementtejä tai maailmoita? Jos teoksessa on fastastisia maailmoita, miten niihin siirrytään? Pohdi teosten pohjalta, mikä on fantastisten elementtien rooli lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.

KIRA3D – Suomen kirjallisuus 1880-luvun alkuun

(Isomaa, 15.6.2017)

  1. Sanaselitykset:
  • pietistinen kirjallisuus
  • juhlaruno
  • uusromantiikka

2. Mitkä oli Turun romantiikalle ominaisia piirteitä? Nimeä kaksi kirjailijaa ja kaksi teosta.

3. Tutki ristiriitaisia vaatimuksia ja toiveita teoksissa Hanna (J.L. Runeberg) ja Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä (F. Runeberg) ja vertaile niitä keskenään.

4. Kosto Aleksis Kiven Kullervossa.

KIRA3E – Suomen kirjallisuus 1880-luvulta 1930-luvun loppuun

— (2017)

  1. Määrittele käsitteet:
  • modernismi
  • symbolismi
  • dekadenssi

2. Milloin oli realismin kausi kotimaisessa kirjallisuudessa? Mitkä piirteet ovat tyypillisiä realistisille teoksille? Mainitse kolme realismin kaudeh  kirjailijaa ja teosta.

3. Vertaile velvollisuuksien ristiriidan aihelman ilmenemistä Canthin Hannassa ja Anna-Liisassa.

4. Suhteuta Anni Swanin Iris rukkaa aikakautensa kirjalliseen kenttään. Millaista tyttökuvaa teos esittää?

(Laakso, 15.6.2017)

Valitse neljä teosta ja aseta ne aikansa ja tyylilajinsa kontekstiin. Teoksia saa myös vertailla. Koska tentissä on vain yksi kysymys, tulee esseevastauksen olla laaja ja hyvin mietitty.

KIRA3G – Ihmesatuja, faabeleita ja satuintertekstejä. Sadun traditioita ja teorioita. 

(Samola, 29.11.2017)

1) Määrittele seuraavat käsitteet. Huomaa ettei kaikille käsitteille ole yhtä oikeaa määritelmää.

  • Uudelleenkirjoittaminen
  • Adaptaatio
  • Sadun funktio ja aktantti (toimintarooli)
  • Kansansatu

2) Valitse yksi tehtävä ja vastaa siihen esseemuotoisella vastauksella
A. Sadut ja intertekstuaalisuus. Miten satuja on käytetty interteksteinä eri aikojan kirjallisuudessa? Mainitse esimerkkejä. Miksi intertekstuaalisuus on tärkeä käsite sadun lajia ja lajihistoriaa tutkittaessa? Millaisia intertekstuaalisuuden muotoja satututkimuksessa on eritelty?
B. Sadut ja lastenkirjallisuus. Pohdi luentojen, keskustelujen ja lukemiesi teosten pohjalta sadun ja lastenkirjallisuuden suhdetta. Millä tavoin sadun ja lastenkirjallisuuden suhde on käsitelty eri aikoina? Mikä on vaikuttanut siihen, että sadut joskus mielletään osaksi lastenkirjallisuutta?

3) Valitse yksi tehtävä ja vastaa siihen esseemuotoisella vastauksella
A. Luontokuvaus saduissa. Miten luontoa on kuvattu ja millaisia merkityksiä luonnolle on annettu eri aikakausien saduissa? Käsittele vastauksessasi ainakin kahta satua.
B. H.C. Andersenin sadut. Käsittele vastauksessasi H.C. Andersenin satujen piirteitä ja Andersenin merkitystä sadun lajille. Mainitse vastauksessasi ainakin kaksi satua.
C. Venäläinen satuperinne. Mitkä ovat venäläisten satujen tyypillisiä piirteitä ja henkilöhahmoja? Kuvaile venälälisen (kansan)sadun tyypillistä juonta. Mainitse vastauksessasi ainakin kaksi satua.