Yleinen

Kannanotto kirjallisuuden oppiaineen puolesta

Kirjallisuuden opiskeleminen ei ole hyödytöntä. Kirjallisuudentutkimus on ala, jossa mieli, kieli, tiede ja taide vuotavat yhteen. Se tarjoaa opiskelijalleen avaimia kriittiseen ajatteluun, taitoja suurten tekstimassojen erittelyyn, valmiuksia yhteyksien havaitsemiseen ja merkitysten syvään ymmärtämiseen. Kuinka monesta tieteenalasta voidaan sanoa samaa?

Valitettavasti Jyväskylän yliopiston tekemä päätös kirjallisuuden koulutusvastuun lakkauttamisesta viestittää, ettei kirjallisuudentutkimusta nähdä muutoin kuin välineellisesti hyödyllisenä alana. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa kirjallisuutta ei voisi enää opiskella Jyväskylässä pääaineena. Kirjallisuudentuntemus uhkaa typistyä äidinkielenopettajaksi aikovan opiskelijan välttämättömäksi pahaksi.

Länsimainen sivistys perustuu suureksi osaksi korkeaan kirjalliseen kulttuuriin. Kirjallisuus ei kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan tarvitsee tuekseen kovatasoista ja monipuolista tutkimusta: jotta lajeja ja tekniikkoja voitaisiin taiteessa kehitellä ja varioida, jonkun on ensin löydettävä ja määriteltävä ne. Kirjallisuuden oppiaineen lakkauttaminen Jyväskylässä nakertaa ison aukon suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen kenttään, joka on tällä hetkellä monikasvoinen ja ylirajainen. Samalla päätös asettaa opiskelijoita eriarvoiseen asemaan, kun alan opiskeleminen ei enää välttämättä onnistu lähikaupungissa.

Kirjallisuudentutkija on ennen kaikkea harjaantunut tekstien lukija ja tulkitsija. Nykymaailmassa erilaiset teksti ja representaatiot ovat näkyvä osa jokapäiväistä olemista. Digitalisaatio kiihdyttää trendiä entisestään, sillä suurin osa elämästämme jaetaan ensisijaisesti tekstin ja kuvan muodossa. Jos menetämme tekstianalyyttisen otteen todellisuuteemme, menetämme lopulta kyvyn kriittiseen ajatteluun. Yhteiskunta, joka ei osaa lukea hyvin, ei kykene myöskään kirjoittamaan tai ajattelemaan hyvin.

Pääaineen kirjallisuutta opiskelleet työllistyvät monipuolisiin tehtäviin kirja-, kulttuuri-, kustannus-ja media-aloille. Maisteriksi valmistuneella kirjallisuudenopiskelijalla on paljon arvokasta tietotaitoa tarjottavanaan esimerkiksi kasvaville yrityksille, jotka tarvitsevat tuekseen viestinnän ammattilaisia ja moniosaajia. Kirjallisuudenopiskelu kasvattaa tekstien ja retoriikan asiantuntijoita, mutta tämä osaaminen menetetään, jos kirjallisuuden laaja-alainen tuntemus kadottaa arvonsa.

Jyväskylän yliopiston päätös on toteutuessaan käsittämätön ja näköalaton, ja siksi vaadimme, että kaavaillut muutokset kumotaan. Opiskelijoilla täytyy jatkossakin olla mahdollisuus lukea kirjallisuutta pääaineena Jyväskylän yliopistossa.

Teema ry ja Tampereen kirjallisuustieteen opiskelijat antavat tukensa Jyväskylän kirjallisuudenopiskelijoille ja oppiaineen henkilökunnalle.

– Kirjoittanut Noora Vaakanainen

Tiiliskiven lehdistötiedote 2011

Turkulaisen Jermu Koskisen esikoisrunokokoelma Niin kauas kuin vyötä riittää (Helsinki-kirjat) on voittanut vuoden 2011 Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon. Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n myöntämä palkinto jaettiin Koskiselle lauantaina 11.2. kulttuuriravintola Telakalla järjestetyllä Tiiliskivi-klubilla.

Tiiliskivi-palkinto myönnetään vuosittain huomionosoituksena kotimaiselle kaunokirjalliselle teokselle, joka valtamediassa on jäänyt arvoansa vähemmälle huomiolle. Tiiliskivi on Tampereen Finlaysonin seinästä peräisin oleva tiili, joka on kiertänyt kirjailijoilla jo vuodesta 2001. Edellisen kerran Tiiliskivi-palkinnon voitti Teemu Manninen runokokoelmallaan Futurama (poEsia).

Tiiliskivi-raadin mukaan Niin kauas kuin vyötä riittää on tyylikäs kokoelma älykästä runoutta, joka ei sorru muka-intellektuelliin koukeroisuuteen. Teoksessa elämän ja kuoleman välinen absurdius luo runoihin kiinnostavalla tavalla nyrjähtäneen näkökulman. Koskisen tyyli on yhtäaikaa ihastuttavan humoristinen ja vakava. Koskinen kuvaa omintakeisella tavallaan todellisuuden järkyttämän ihmisen kaoottista tapaa katsoa ympärilleen ja tuntea todellisuutta, jota leimaa monitasoinen vääristyneisyys.

Jermu Koskisen lisäksi vuoden 2011 Tiiliskivi-palkintoehdokkaina olivat Janica Brander novellikokoelmallaan Lihakuu (Otava), Riikka Palander runokokoelmallaan Sininen punainen (Sanasato), Juha Siro romaanillaan Linnun muotokuva (Like), Tero Tähtinen esseekokoelmallaan Katmandun unet (Savukeidas) ja Marja-Leena Virtanen romaanillaan Kirjeitä kiven alle (Tammi).

Tämän vuoden Tiiliskivi-raadissa toimivat puheenjohtajat Susanna Koskimaa ja Lauri Tapaninen sekä raatilaiset Kamilla Billiers, Miikka Vuori, Maarit Valtonen, Laura Raninen, Pertti Huotari, Emma Laakso, Tanja Peltonummi, Hanna Oksanen ja Titta Minkkinen.

Tiiliskiven lehdistötiedote 2010

Helsinkiläinen runoilija ja tutkija Teemu Manninen on voittanut vuoden 2010 Tiiliskivi-palkinnon runoteoksellaan Futurama (poEsia). Voittaja julkistettiin 12.2. Elävän Kirjallisuuden Festivaalin iltatapahtumassa Tiiliskivi-klubilla Tampereen Telakalla.

Tiiliskivi on Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n jakama kirjallisuuspalkinto. Tarkoituksena on palkita ansiokkaita mutta valtamediassa vähemmälle huomiolle jääneitä teoksia. Tiiliskivi jaettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Vuoden 2009 Tiiliskivi-palkinnon voitti Antero Viinikainen romaanillaan Orgo (WSOY).

Mannisen lisäksi vuoden 2010 Tiiliskivi-palkinnon finaalissa olivat Essi Kummu romaanillaan Karhun kuolema (Tammi), Tiina Raevaara novellikokoelmallaan En tunne sinua vierelläni (Teos), Pia Ronkainen teoksellaan Runoromaani (ntamo), Janne Salminen novellikokoelmallaan Pientareilla on paljon raatoja (Atena) sekä Katariina Vuorinen runoteoksellaan Rouvien ja lintujen talo (Savukeidas).

Futurama on muotopuolista runoutta tämän päivän ja tulevaisuuden maailmasta, jota kansoittavat pissikset, fruittarit, mursuäijät sekä surkuhupaisa supersankari Teknomies. Teos edustaa myös niin sanottua dyykkauksen estetiikkaa kertoen, ettei maailma ole enää kaatopaikkaa vaan kirpparilöytöjä. Raadin mukaan Manninen esittää kielen taidokkaasti elävänä ja kehittyvänä organismina. Futurama on korkea ja matala eikä pidättäydy ”kokeilevan nykyrunouden” annetussa synkkyydessä. Klubilla Manninen kielsi kiivaasti Futuraman olevan nihilistinen teos.

Tämän vuoden Tiiliskivi-raadin puheenjohtajina toimivat Piita Kiviaho ja Essi Tapanainen. Lisäksi raadissa vaikuttivat Elise Kraatila, Markus Laukkanen, Lauri Myllymäki, Jenni Reinikainen, Lauri Tapaninen, Minttu Tervaharju ja Katja Tuomenvirta.