2019, osa 1

Vuosi on vaihtunut, Teeman hallitus on vaihtunut. Jälkimmäisen osalta merkittäväksi seikaksi nousee esiin se, että tämän alkaneen vuoden ajan kirjallisuustieteilijöidemme ainejärjestön hallituksessa istuu täysi vitsi mieheksi, blogivastaava, jonka toimenkuvaan kuuluu vain ja ainoastaan, yllätysyllätys, blogin kirjoittaminen. Tästä seuraakin se, että Teeman sivuilta voi tämän vuoden aikana lukea ennennäkemättömän määrän blogimuotoista tekstiä, jossa käsitellään yliopistoelämää, oikeata elämää, kirjallisuutta, yhteiskuntaa ja paikoitellen myös erittäin huonoja vitsejä. Lukiessasi tätä tekstiä saat vahvan välähdyksen siitä, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.

Ensinnäkin on aloitettava jo mainitusta hallituksen vaihdoksesta ja kiitettävä entistä hallitusta ahkerasta työstä meidän muiden eteen. Kiitos! Uusi vuosi vaatii kuitenkin niin kliseisesti uudet kujeet, ja nämä uudet kujeet tulevat toivottavasti kaikkia osallisia miellyttämään. Potentiaalia ei kukaan kykene kiistämään, sillä hallituksemme on historiallisen suuressa koossa, jonka uskon auttavan sen pyrkimyksissä kohti ennätyksellisen upeaa hallitusvuotta. Tässä kohtaa täytyykin huomauttaa, että blogiteksteissä lienee luvassa erinäisen sekoilun ja hassuttelun lisäksi myös mainostusta jonkin verran Teeman toiminnasta, piditte tai ette.

Toiseksi, jos jollakulla Teeman jäsenellä on toiveita siitä, mistä haluaisitte lukea blogissanne, allekirjoittanutta saa nykäistä hihasta Linnan hiljaisen lukusalin käytävällä, jossa suurimman osan ajastani vietän. Saa myös pistää viestiä haluamassaan muodossa. (Jos joku lähettää kirjeen, olen enemmän kuin otettu.) Vaikka en vaihdakaan puoltani yhtä ahkerasti kuin legendaarinen condottiere Sforza renessanssiajan Italiassa, otan mieluusti ehdotuksia vastaan erilaisista aiheista, koskivat ne sitten opintotukiuudistusta tai opiskelijoiden muodostamaa ”Viva el Michel Foucault!”-ryhmittymää.

Kolmantena mainostusta Teeman tulevasta vuodesta: OOTTEKSTE VALMIITA?! Luvassa on semmoista pöhinää, että heikompaa hirvittäisi. Seuratkaa Teeman erilaisia viestintäkanavia (ennen kaikkea tätä blogia).

Viimeisenä, kirjoittajana olen luonnollisesti ns. a sucker for happy endings, joten toivotettakoon kaikille teille mitä mahtavinta ja aurinkoisinta vuoden alkua kaikilla elämänne aloilla!

Loppuanekdootti: Terry Eagletonia kutsutaan maailman kuuluisimmaksi intellektuelliksi. Entä tiedättekö, mitkä koirat ovat hänen suosikkejaan?

…

Terryn beaglet on.

Filosofisin terveisin,

Mr. Blogivastaava