Syyskuulumisia

Uusi lukuvuosi on taas pyörähtänyt käyntiin uusine kiireineen, kursseineen ja fukseineen kaikkineen (tervetuloa btw!!). Haluankin varapuheenjohtajana kannustaa myös uusia opiskelijoita mukaan Teeman hallitustoimintaan. Vaikka syksy onkin vasta pikkuhiljaa käynnistymäisillään, kokoustamisen, toimintasuunnitelman, talousarvioiden, kaikenlaisten siistien tapahtumien ja illanistujaisten järjestämisen ohella myös uuden hallituksen valinta alkaa olla läsnä vähintäänkin alitajunnan tasolla. Jos yhtäänkään löytyy uteliaisuutta hallitusjuttuja kohtaan, nyt on aika tulla mukaan toimintaan. Hallitus kokoustaakin seuraavan kerran 3.10. klo 17 Pinni A:n aj-tilassa.

Kokousrytmi on minulle hyvin tervetullutta, sillä allekirjoittaneen tuleva lukukausi näyttäytyy järjestäytynyttä hallitustoimintaa pääosin kaoottisempana. Aloitin äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pedagogiset opinnot ja haluankin jakaa muutamia mieleen jo iskostuneita seikkoja:

  1. Varaudu koko syksyn mittaiseen aikataululliseen epäjärjestykseen, kiireeseen, ahdistukseen ja muuhun yleiseen kaaokseen siitäkin huolimatta, että synkronoit kalenterisi mielestäsi viimeisen päälle sekä Macbookkisi, kurssiohjelmien että kohtalontovereidesi kanssa.
  2. Et tiedä, mitä kurssia käyt milläkin hetkellä. Jokaisella kurssilla on ryhmätöitä, ja ryhmäkeskusteluja kertyy sekä moodleen että whatsappiin useita. Joissakin ryhmissä kanssasi on samoja ihmisiä kuin toisissa ja sekoitat aina, mikä minkäkin ryhmä käsiteltävä aihe on ja mitä tehtäviä ryhmälle kuuluu.
  3. ”Ennakkotehtävä” viittaa koko kurssin mittaiseen tehtävään, joka pitää palauttaa kurssin viimeisenä päivänä. ”Ennakkotehtävästä” käytetään myös nimityksiä essee, ryhmätehtävä, tehtävä, kurssityö, loppureflektio, työ, juttu, kurssiasia, se homma ja *******. Tätä ennakkotehtävää ei kuitenkaan pidä sekoittaa siihen tehtävään, joka piti tehdä jo aivan ennen pedagogisten opintojen alkua, ja jonka tehtävänanto oli annettu paperisena toukokuussa ja palautusvaatimukset vaihtuvat ”palauta jos tahdot” -ohjeesta ”palauta sekä sähköisesti että paperisena” -ohjeen kautta ”otan muilta opettajilta selvää, kuinka he ovat toimineet ennakkotehtävän kanssa” -ohjeeseen.
  4. Opettajat eivät noudata opettamiaan asioita. Varsinkaan jos he ovat väitelleet useammin kuin kerran. Tai eivät tunne oloaan kotoisaksi tietoteknisten laitteiden tai opetusalustojen kanssa. Tai muutenkaan.

Tässäpä sitä sitten positiivista mieltä ylläpitämään ja hymyilemään läpi kyynelten, jotka todennäköisesti vaihtuvat puolessavälin lukukautta ihan tavallisiksi jäähileiden, rännän, levinneen ripsivärin ja hikitippojen sekaisiksi, tutun syksyisiksi sadepisaroiksi kokonaisvaltaisen turtumisen takia. Onnea on se, että samassa junassa on jokainen kanssaopiskelija, jotka kuulevat hätähuutosi, ja yhtyvät siihen ja parhaassa tapauksessa saavat jopa pienen toivonpilkahduksen heräämään kylmettyneessä sielussasi.

Opettajan urasta en ole vielä täysin varma, mutta varmaa on se, ettei kukaan katso sinua vinoon epävarmuutesi takia. Itsekin ajattelen pedagogisia omien rajojen koettelemisena ja hyvänä mahdollisuutena oppia sietämään oman mukavuusalueen ulkopuolisia asioita, enkä yleisen hullunmyllynkään takia ole hetkeäkään katunut valintaani (ainakaan vielä). Uskallan jopa jo suositella pedagogisiin hakeutumista. Loppujen lopuksi uskon ensi vuoden olevan huikean antoisa kokemus, joka vähintäänkin vahvistaa vuorovaikutus- ja organisointitaitoja, itsetuntemusta sekä yhteisöllisyyttä niin uusien kuin vanhojenkin toveriopiskelijoiden keskuudessa. Samaa toivon myös fukseille ja varttuneemmillekin opiskelijoille ihan perinteisessäkin kirjallisuustieteen opiskelussa. Kun pitää huolta sekä itsestä että vähän kaveristakin, pääsee pitkälle!

Menestystä opintoihin ja karhunkokoinen tsemppihalaus kaikille,

Teeman varapuheenjohtaja Pinja